Lumista...

Ihana talvi ja lunta kaikkialla! Piti kokeilla kirppikseltä löytynyttä vanhaa rattikelkkaa
aidossa ympäristössä.

Kyllä luonto on kaunis...tummaa ja valkeaa, huurretta ja jäätä.

Koivu on mun suosikki talvella kun se on niin jäisen ja pitsisen näköinen lumisena.

Pyykkitelinekin on kaunis tällain lumisena. =) Yritin saada sitä lumen "karvamaisuutta" esiin tuohon alempaan kuvaan, mutta nyt on jo lauhtunut ilma eikä kiteet enää ole niin piikikkäitä. Toista se oli sillon 25 asteen pakkasessa, mut sillon en tarennut paljon ulkona kävellä. Mulle tulee hirveät kylmät väreet kun kuiva pakkaslumi narskuu jalkojen alla. BRRR.....

Tekosyy se on tääkin olla sisällä pakkasella =)...

Tänään olin ajatellut lähteä hiihtoretkelle yksin...nauttimaan ihanasta lumisesta metsästä ja suksien suhinasta. Mutta...

Kuopus sairastui yöllä ja jäi siis kotia kun muut aamulla lähtivät kouluun.

No, eipä se mitään, tässähän on mainio tilaisuus olla lapsen kanssa kerrankin kahden. Saa hemmotella sairasta ja vaikka pelata jotain peliä.

Sen vois vielä kertoa, että meidän kuopus on kipeänä tosi helppo tapaus. Pienenä kun hällä oli vähän taipumusta kiukutteluun ja äidin pompottamiseen ( kun äiti-pöhlö antoi niin tehdä ) niin kipeänä hän oli itse hyväntuulisuus. Nytkin on ollut tosi hyvällä tuulella ja pirteänä syö välipalaa vaikka on kuumeessa =).

Huurrepuita huokuilee..talvitaivaan alla, suksen latu suhisee hiljaa kuutamalla...

Ehkä jo sunnuntaiaamuna pääsen hiihtään kun mies on kotona lapsia vahtimassa...